http://www.lemmikkisivut.net/blogi/index.php Copyright 2012, -HR- -HR- en-US SPHPBLOG 0.5.1 http://www.lemmikkisivut.net/blogi/index.php?entry=entry091001-204730 Mitähän salukit tuosta ajattelevat, kysyin.
”Äh, ei ne tästä ymmärrä” kuului vastaus.

Ensin se penkki sai olla ihan rauhassa.

Sitten sen kojeen pulttien päällä olevat kumitulpat mutusteltiin muodottomiksi. Yksi aina joka päivä, kunnes ne loppuivat.

Sitten pehmusteeseen ilmestyi ihan pieni reikä jonka ympärillä oli kuolaa.

Sitten sen kuolaisen pienen reiän viereen tuli hieman isompi kolo, josta oli nypitty vaahtomuovia ulos.

Sitten sitä jälkimmäistä reikää oli laajennettu ja otettu vaahtomuovia enemmän ulos, nielty ja oksennettu.

Ajattelimme että olkoon penkki siellä nyt vielä yhden päivän, sitten sen voisi siirtää muualle. Henri peitti pehmusteet (2 kpl) gigantin muovipusseilla jotta vaahtomuoviset kolot eivät olisi niin näkyvillä ja houkuttelisi rikoksentekoon.

Tänään oli se yksi päivä.

Tulimme kotiin;
Penkistä oli irrotettu yksi vaahtomuovinen jalkatuki ja ritusteltu se sentin kappaleiksi.
Pehmusteet oli tyhjennetty kokonaan ja toinen gigantin muovipussi oli puoliksi kadonnut jäljettömiin. Huone hukkui vaahtomuovisilppuun.

Salukit rivissä heiluttaa häntää, emme tienneet kuka tämän kaiken on tehnyt. Kunnes sitten kohta Tahma oksensi iloisesti iloisen yrjön, jossa lillui gigantin iloisen vihreän värisiä muovipussin kappaleita.

Syyllinen löydetty. Mitäs me nyt tehdään, mietin.

Henri pakkasi kuntopenkin kasaan ja roudasi sen varastoon. Siihen loppui lihastyö ;)
]]> http://www.lemmikkisivut.net/blogi/index.php?entry=entry091001-204730 -HR- Thu, 01 Oct 2009 17:47:30 GMT http://www.lemmikkisivut.net/blogi/index.php?entry=entry090109-210501 Tiedätkö mikä on joulu?

Tahma: Joo.. eks se oo se juttu kun istutaan paikallaan ja joka puolelta tulee jotain hyvää.
Vohveli: Koulu? Kyllä mä oon siitä kuullu. Mut en mä oo menny.
Manteli: Onkse jotain mitä Tinto käskee mun?
Tinto: Joo. Se on se homma, kun mennään joka paikkaan kylään ja syödään paljon.

Päteekö kyläpaikoissa samat säännöt kuin kotona?

Tahma: Joo.. siis siellä istutaan paikallaan.
Vohveli: Käännöt? Eei.. ei mun oo aina pakko kääntyä. Voin mennä suoraankin.
Manteli: Mitä on säännöt? Onksne jotain mitä Tinto sanoo mulle?
Tinto: Ei.

Voit siis kylässä käyttäytyä miten tahdot?

Tahma: Kylässä mä voin istua paikallani.
Vohveli: Näyttäytyä? Kyllä mä mielelläni näyttäydyn. Miten niin?
Manteli: Mä teen vaan mitä Tinto käskee.
Tinto: Kuulemma ei sais kakata.

Luuletko että olet haluttu kylävieras?

Tahma: Kai mä oon.. kylässä mä vaan istun.
Vohveli: Kaluttu? Siis en mä ole kaluttu. Se kinkku oli kyllä myöhemmin melko kaluttu.
Manteli: Onks Tinto?
Tinto: Miksen olis? Ei nyt kukaan voi tosissaan suuttua siitä jos otan pöydältä ruokaa tai juoksen rallia niin että huonekalut kaatuu. Ja ei oo mun vika, jos se pöytäliina näytti siltä että haluaa tulla syödyksi.

Entäs uusi vuosi?

Tahma: Siis mä istuin paikallani.
Vohveli: Ai mun uus kuosi. No ajattelin leopardikuvioista tekoturkkia minkkiturkin sijaan.
Manteli: AAAAARRRRGGGHHHHHH...... *mihin mä pääsen piiloon...* AAAARRRGGGHHHHH...
Tinto: Ni? Makkaraa ja perunasalaattia.

Paukut ei haitanneet?

Tahma: Ai ne. No mä istuin ja kattelin niitä.
Vohveli: Laukut? Joo, on mulla yks sellanen olkareppu.
Manteli: AAAAAAAAAAAAAAAAAAAARRRRRRRRRRRRRRRRGHHHHHHHHHHHHHHHHHHHH!
Tinto: Mitkä? En mää vaan tiedä, mutta aika kivoja pahvituubeja oli joka paikassa seuraavana päivänä. Aika hassun makuisia.]]> http://www.lemmikkisivut.net/blogi/index.php?entry=entry090109-210501 -HR- Fri, 09 Jan 2009 19:05:01 GMT http://www.lemmikkisivut.net/blogi/index.php?entry=entry081114-134703 Voiko välillä tulla tarve ihan vain huviksi silputa kämppäkaverin patja?
Kyllä voi. Itselleni tuli juuri tässä taannoin.

Paljonko sellaisessa 80x120cm kokoisessa patjassa on vaahtomuovia?
Yllättävän paljon.

Miten laajalle alueelle patja leviää jos sen silppuaa noin kolmen sentin kappaleiksi?
Se täyttää lattia-alan 80 neliön alueelta.

Tukkiiko se helposti imurin?
Kuulemma.

Miten pitkän ajan kuluttua niitä palasia ja hitusia vielä löytyi nurkista ja huonekalujen alta?
Muistelisin että noin kuukauden.

Jouduitko arestiin?
Jouduin.

Miten sait aikasi kulumaan kun olit arestissa?
Palastelin toisen patjan.

:)]]> http://www.lemmikkisivut.net/blogi/index.php?entry=entry081114-134703 -HR- Fri, 14 Nov 2008 11:47:03 GMT http://www.lemmikkisivut.net/blogi/index.php?entry=entry081112-112759
Muutama aika sitten he saivat lahjaksi vinkuvan sian. Sika unohtui lelulaatikkoon pitkäksi aikaa, eikä kukaan leikkinyt sillä. Kunnes sitten eräänä iltana Tahma alkoi imeskellä sitä. Vaimea ”tiii-taaa” kuului aina sieltä, missä Tahma oli. Koko yön kuului ”tiii-taaa” sängyn vierestä. Seuraavana aamuna kun lähdimme töihin, salukien huoneen ikkunan takaa kuului ulos asti pienen pieni ”tiii-taaa” .

Siasta tuli Tahman oma vinku. Sitä ei saa ottaa kukaan muu. Tinto otti kerran, mutta luovutti. Itsekin luovuttaisin jos miessaluki istuisi edessäni liikkumatta ja tuijottaisi sikaa. Taukoamatta.

Yhtenä iltana hengähdimme television ääreen ja ryhdyin tarkkailemaan kotimme tapahtumia. Yksi putosi juuri sohvalta, yksi jahtasi häntäänsä, yksi käveli ympyrää lahjasika suussa; ”tiii-taaa” ja yksi mietti keittiössä mitä sieltä voisi varastaa.
Vaikka kotimme haisee toisinaan vanhalle luulle, ja radiota täytyy soittaa kovalla, taustalla kuuluvan "tiii-taaa" -äänen vuoksi. En luopuisi edes siitä tiii-taaasta.

Ei muuta kuin ”tiii-taaa”

;)

]]> http://www.lemmikkisivut.net/blogi/index.php?entry=entry081112-112759 -HR- Wed, 12 Nov 2008 09:27:59 GMT http://www.lemmikkisivut.net/blogi/index.php?entry=entry081003-190425
Tinto sieppaa omansa ja juoksee sohvalle. Henri menee perässä ja siirtää Tinton alas sohvalta. Tinto menee takaisin sohvalle. Sohvan päällinen on jo likainen, joten Tinto saa jäädä sohvalle. Tapahtuman aikana Tinto ei irrota otettaan luusta.

Manteli saa omansa ja innostuu kuin olisi koko elämänsä ollut ilman ruokaa. Manteli kantaa itsensä kokoisen luun sohvalle ja alkaa murkinoimaan. Tinto levittäytyy ja tönäisee Mantelin alas. Manteli siirtyy luineen lattialle.

Vohveli ottaa omansa ja lähtee omaan sänkyynsä. Hän kantaa luuta pelkillä etuhampailla, ettei suupielet likaantuisi. Hän syö luuta niin, ettei tassut koske siihen. Ettei ne likaannu.

Tahma saa luunsa ”Äh.. tää on jäässä vielä.. en mä tätä…” Sulatamme Tahman luun ja sitten se kelpaa. Hän menee samaan huoneeseen kuin Vohveli, mutta jää lattialle.

Kuluu puoli tuntia.
Tinto syö edelleen sohvalla. Manteli on lähtenyt hölkälle luu suussaan. Hän kiertää kotia ympäri, ihan muuten vain. Manteli ei selvästikään jaksa enää syödä, mutta ei myöskään aio luopua aarteestaan.

Tahma saapuu eteeni tassut varpaista olkapäihin aivan punaisen likaisena, ohimollakin on hieman jotain tahraa. Hän kävelee keittiöön jääkaapin ovelle. Hän tahtoo lisää. Onko Tahma noin nopea, ihmettelen ja katseeni kiinnittyy samalla Vohveliin, joka mutustaa omaansa ja Tahman luuta, eikä näytä siltä, että luovuttaisi toisen omaisuuden takaisin. Hän ei edelleenkään koske tassuillaan luihin. Ettei ne likaantuisi. Annamme Tahmalle uuden ja toivomme, ettei hän höperyyksissään luovuttaisi sitäkin pois.

On kulunut tunti.
Manteli, Vohveli ja Tahma ovat lopettaneet. On ulosmenon aika. Mutta Tinto ei tahdo. Ei voi jättää luuta. Koira venyy kaksinkertaiseksi raahatessani häntä pannasta ulos ja hänen yrittäessään päästä takaisin luunsa luokse. Hätä oli iso, mutta ei millään olisi malttanut. Tullaan sisälle ja hän juoksee sohvalle takaisin.

Kuluu kolme tuntia. Toiset jo nukkuvat. Tinto edelleen syö luuta. Sitä samaa luuta.

On mennyt vuorokausi. Toiset tekevät kaikkea mitä haluavat. Tinto imeskelee luuta. Sitä samaa luuta.

Viikon jälkeen toiset eivät enää muista mitään luita. Tinton luu haisee pahalle, mutta silti se on Tinton rakkain juttu.

Puolitoista viikkoa. Koko koti haisee. Tinto vahtii luuta. Yritämme hämätä heppua, saadaksemme haisevan kapineen pois. Mikään ei onnistu. Kaiken se huomaa. Sitten. Hämäämme häntä uudella luulla. Se tepsii ja haiseva juttu menee roskiin.

Tästä on kulunut kaksi viikkoa. Kotimme haisee taas. Mutta olemme jo tottuneet siihen. Oravanpyörä loppunee viimeistään kun maailmasta loppuvat hevosen luut.

:P]]> http://www.lemmikkisivut.net/blogi/index.php?entry=entry081003-190425 -HR- Fri, 03 Oct 2008 16:04:25 GMT http://www.lemmikkisivut.net/blogi/index.php?entry=entry080926-115541
Pääsemme kotipihaan. Juoksemme kovaa vauhtia etuoven ja auton väliä, kantaen painavia ja isoja pahvilaatikoita, joista pilkistelee sääriluita ja kylkirivejä.

Perheessämme on kaksi pakastinta, mikä on jonkun mielestä paljon kahden ihmisen talouteen. Määrä on kuitenkin liian vähän, jos talouteen kuuluu neljä koiraa.

Ryhdymme purkamaan hikoillen pahvilaatikoita. Kiirettä pitää, ettei ne vaan sula. Tyhjennämme pakastimia omista ruuista ja nostamme lihoja sinne. Nopeasti, ettei ne vaan sula. Seisomme keittiössä ja heittelemme toisillemme lihakääröjä, joita yritämme sovitella pakastimiin. Vauhdilla, ettei ne vaan sula.

Sitten on vielä se yksi laatikko. Luut. Kolmetoista kiloa hevosen luita, jotka ovat jäätyneet toisiinsa kiinni. Laatikon mallinen luuröykkiö ei sellaisenaan mahdu mihinkään. Se täytyy palastella. Kohta istun keskellä lattiaa vasara kädessä, erikokoisten luiden ympäröimänä. Mikäli tämän olisi nähnyt poliisi, olisin ollut epäiltyjen listalla. Ainakin jo lähistöltä olisi joku kadonnut.

Kun lihat ja luut on vihdoin pakastettu, me valmistaudumme syömään seuraavat kaksi viikkoa kuivaruokaa. Se on aika joka menee, ennen kuin pakastimiin mahtuu mitään muuta kuin lihapaloja.


Ehkä joskus hankimme kolmannen pakastimen.
:)
]]> http://www.lemmikkisivut.net/blogi/index.php?entry=entry080926-115541 -HR- Fri, 26 Sep 2008 08:55:41 GMT http://www.lemmikkisivut.net/blogi/index.php?entry=entry080916-203219 Näytä mulle”, hän tuntuu sanovan. Näytän kuoren palaa, Tahma sanoo nuuh ja aivastaa kutakuinkin seitsemän kertaa päälleni.
Pyyhin tuotokset naamaltani ja jatkan.

Seuraavana Tahmasta on Vohveli. ”Näytä mulle”, hänkin tuntuu sanovan. Näytän jälleen kuoren riekaletta, Vohveli sanoo nuuh ja aivastaa hänkin, erittäin märästi, puhtaalle paidalleni.
Pyyhin räät rinnuksiltani ja jatkan.

Sitten nenäänsä ojentaa Manteli. ”Ettekö voisi mennä leikkeihinne”, ajattelen. Mantelikin naamasta päätellen haluaa nähdä palasen siitä mitä teen. Näytän kuoren palaa.
Kaava toistuu; Manteli sanoo nuuh ja aivastaa partansa lomasta kolmesti, lyö nenänsä pöydän kulmaan ja aivastaa vielä kerran.
Kuivaan housuni ja jatkan.

Kohta Tintokin ojentaa tassuaan kysyen ”Enkö mä saa nähdä ?", ” Noi muut sai ” . Näytän taas kuorta ja katson kuinka Tinto sanoo hauks ja klunks . Sinne meni. Ei aivasteluja. Ei räkimistä. Kuten mikä tahansa makupala.
Onko nuo muut vähän tarkkoja, vai onko Tinto normaalia enemmän äijä?

Taitaa Tinto olla normaalia enemmän äijä..

;) ]]> http://www.lemmikkisivut.net/blogi/index.php?entry=entry080916-203219 -HR- Tue, 16 Sep 2008 17:32:19 GMT http://www.lemmikkisivut.net/blogi/index.php?entry=entry080904-100203
Mitä tapahtuu? Tapahtuu niin, että saluki härnää isompia koiria niin kauan että niillä menee hermot ja ne masentuvat. Lopettavat leikin. Istuvat paikallaan rivissä ja inisevät. Hintelä saluki tulee ja läimäisee niitä otsaan. Jokaista vuorollaan ja juoksee karkuun. Karvaiset miehet luovat epämääräisen katseensa minuun. Poistumme puistosta.
”Rohkea Vohveli”, ajattelen.

Otetaan sitten ystävä kylään jolla on herneen kokoinen koira. Kääpiöpinseri. Mitä nyt tapahtuu? Tapahtuu niin, että tuo pieni koira sanoo ”HAU”. Ihan muuten vain. Ja mitä siitä seuraa? Se, että Vohveli järkyttyy. Menee tolaltaan. Karvakaan ei värähdä, edes silmät eivät liiku. Kivettymistä jatkuu monta minuuttia jonka jälkeen Vohveli pakenee paikalta. Menee omaan sänkyynsä, tärisee, eikä tule ennen kuin pieni eläin on poistunut.

Silloin en oikeastaan pystynyt ajattelemaan mitään.

:)

]]> http://www.lemmikkisivut.net/blogi/index.php?entry=entry080904-100203 -HR- Thu, 04 Sep 2008 07:02:03 GMT http://www.lemmikkisivut.net/blogi/index.php?entry=entry080825-110639
”Taas noi huristaa tuolla jutulla tuolla vessassa.. kuulostaa omituiselta.. mikähän se on. Ahaa, se on tollanen juttu mikä puhaltaa. Miltä se haisee. Äiti näytä sitä. Näytä. Näytä..
Apua! Aargh! Ei noin kovaa! Älä osottele! Laita se pois! Hiki!
Mun täytyy juosta pois.. juosta.. mihin mä juoksisin.. mä juoksen sohvan alle. Tänne se ei tuu.
Miten noi salukit ei pelkää sitä. Iskä laittaa sitä Tahmaan kiinni. Tahma ei varmaan ymmärrä piiloutua. Mä käyn sanomassa sille.
Äs. Ne ajo mut pois. Sähkökoneita ei kuulemma saa haukkua. Mitä on sähkö. Nyt Vohvelikin menee siihen.. Sekään ei tajua että toi juttu voi olla vaarallinen. Ehkei se olekaan.. mä käyn uudestaan kattomassa. Isi näytä sitä. Näytä. Näytä..
Apua! Aargh! Ei noin kovaa! Älä osottele! Äläää..!
Taas mun täytyy juosta. Mun on pakko juosta.. juosta.. lujaa.. piiloon.
Mä en enää kyllä mene kattomaan sitä. Salukit on varmaan ihan robotteja kun ne ei pelkää sitä..”

Ja nyt tiedämme mistä johtuu Mantelin ylenpalttinen kunnioitus Tahmaa ja Vohvelia kohtaan..

;)


]]> http://www.lemmikkisivut.net/blogi/index.php?entry=entry080825-110639 -HR- Mon, 25 Aug 2008 08:06:39 GMT http://www.lemmikkisivut.net/blogi/index.php?entry=entry080821-172459 Köpi aikoinaan teki samaa. Avasi kaapin ja söi sisällön. Aivan sama mitä siellä oli. Teimme silloin lukot tiettyihin oviin; roskiskaappiin ja kuivaruokakaappiin. Otimme lukot uudelleen käyttöön Tinton tultua. Hän on kuitenkin vielä nuori, eikä muista koko aikaa mitä saa tehdä ja mitä ei. Siinä missä Köpi tyytyi toteamaan, että kaapit ovat lukossa, Tinto miettii uutta. Ja sieltähän se tuli. Tinto opetteli avaamaan pakastimen.
Ekalla kerralla emme voineet uskoa ihanan hörökorvamme osaavan tehdä sellaista. Ajattelimme että vahingossa pakastimen ovi on meiltä jäänyt auki ja Tinto vain hyödynsi vahingon. Maha pulleana ovella vastassa.
Mutta nyt uskomme. Loman jälkeen ensimmäisenä päivänä töistä palattuamme oli pakastin jälleen auki. Keittiön lattia lainehti siististi avattuja ranskalais- ja vihannespusseja. Kaikki pussit oli avattu yhdestä kulmasta siististi, ei rikki repien. Menetimme kaksi pussia ranskalaisia perunoita, viisi pussillista pakastevihanneksia, yhden pussin katkarapuja ja epämääräisen määrän jääpalikoita.
Henri ruuvasi kahvat irti kodinkoneista, joten eipä tule itsekään käytyä siellä niin usein välipalaa nyysimässä, kun oven avaamiseen menee hyvä tovi.
Keittiön siistimisen jälkeen kuljin kylpyhuoneeseen jossa oli saunan ovi avattu. Miksi? Sitä en tiedä. Mitään jälkiä mistään ei ollut. Toisaalta, jos itse söisin jäätynyttä ruokaa hyväkkään mällin, voisi vilu alkaa kalvaa jäseniä ja hakeutuisin saunan lämpöön. Tosin minä osaan laittaa sen päälle, Tinto ei. Tai sitten siellä oli saunottu mutta paikka oli jäähtynyt siihen mennessä kun saavuimme kotiin.
Ei kai Tinto niin älykäs ole.. eihän. Olisihan siltä pitänyt sitten jäädä näkyville märkä pyyhe, vihta ja muutama saunatölkki.

:)
]]> http://www.lemmikkisivut.net/blogi/index.php?entry=entry080821-172459 -HR- Thu, 21 Aug 2008 14:24:59 GMT